Pitääkö urheiluvamman sattuessa käyttää kylmää?
Kylmän käyttö on ollut suosittua urheiluvammojen hoidossa todella pitkään.
70-80 luvun vaihteessa lanseerattiin RICE (REST, ICE, COMPRESSION, ELEVATION) – Protokolla joka tuli Suomalaisten hoitotapoihin jäädäkseen ja tunnetaan ”kolmen koon sääntönä”.
Vuonna 1998 tuohon protokollaan lisättiin eteen vielä P: Protect ja näin siitä tuli PRICE Protokolla.
Vuonna 2012 esiteltiin POLICE Protokolla: Protection, Optimal loading, Ice, Compression, Elevation. Tässä protokollassa puhuttiin ensimmäisen kerran jo kuormituksesta.
Vuonna 2019 ilmestyi PEACE & LOVE, joka osittain kyseenalaistaa kylmän käytön urheiluvammojen akuutissa vaiheessa.
Peace & Love:
Vamman sattuessa – ensin PEACE
P: Protect – 1-3 päivää kivuliaan kuormituksen vähentäminen. Vältä varaamista ja rajoita käyttöä.
E: Elevate – Kohoasento sydämen yläpuolelle mahdollisimman usein
A: Avoid anti-inflammatory modalities – Tulehduskipulääkkeiden & jään käyttäminen harkiten!
C: Compress – Elastinen side tai teippaus puristamaan vamma-aluetta.
E: Educate – Ohjeista toimimaan oikein: aktiivinen kuntoutus edesauttaa paranemista ja realistinen arvio paranemisesta motivoi.
Kun ensimmäiset päivät ovat kuluneet – LOVE
L: Load – Kuormita hallitusti
O: Optimism – Mieti mitä voit tehdä, EI mitä et voi tehdä
V: Vascularisation – Verenkierron parantaminen, korvaava liikunta
E: Exercise – Harjoittele: liikkuvuus, voima, kontrolli
Tästä protokollasta eniten kyseenalaistusta viimeisten vuosien aikana on saanut kohta A: jossa kehotetaan välttämään tulehdusta vähentäviä toimia; kuten tulehduskipulääkkeitä sekä kylmän käyttöä. Tämä on ristiriidassa monen Suomalaisen urheilun parissa toimivan ajatusten kanssa, koska aina on annettu buranaa ja kylmää! Nyt halutaankin antaa kehon luonnollisten paranemisprosessien kuten tulehduksen ja turvotuksen tapahtua, mutta se pyritään pitämään kohtuullisena.
”Kolmen Koon Sääntö” perustuu juuri siihen, että urheiluvamman sattuessa halutaan saada kipu ja tulehdustila mahdollisimman nopeasti estettyä tai hidastettua. On hyvä tiedostaa, että vamman paranemisen kannalta tulehdustila on välttämätöntä. Halutaanko tämä luonnollinen prosessi estää tai sitä hidastaa?
Tulehduskipulääkkeet ja kylmä voivat auttaa akuutissa kivunhoidossa eikä niitä tulisi täysin heittää romukoppaan. Pelkästään ne eivät kuitenkaan paranna vammaa ja voivat pitkällä aikavälillä jopa hidastaa vamman paranemista. Nilkkavammoissa pelkkää kylmähoitoa parempi vaihtoehto onkin kylmähoidon yhdistäminen akuutin vaiheen fysioterapiaan tai kompression suosiminen.
Aikaisemmat protokollat eivät myöskään ota huomioon vamman saaneen psyykkistä puolta. Uusi protokolla suositteleekin keskittymään optimismiin ja niihin asioihin, joita nyt pystytään tekemään. Tällä pyritään välttämään liikkeelle lähtemisen pelkoa ja opetetaan käyttämään vammautunutta aluetta heti alusta alkaen mahdollisimman hyvin, jotta pelkokäyttäytymistä tai vammautuneen raajan välttelyä ei tapahtuisi.
Omassa työssäni jääkiekkojoukkueen fysioterapeuttina tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:
Jos jääkiekkoilijalla tulee kiekko pohkeeseen, aion edelleen laittaa siihen vaihtopenkillä jäätä ja kannustaa pelaamaan. Erätauolla laitetaan tarvittaessa loppupelin ajaksi kompressiosidos. Lääkäri antaa tarvittaessa kipulääkettä.
Pelin jälkeen vamma-alueelle voidaan vielä antaa kylmää, mutta nyt tarkoituksena on mieluummin kompressoida kylmäpussilla vammautunutta aluetta, kuin saada tulehdustila jatkuvasti aisoihin ja estettyä. Jos seuraavana päivänä taas pelataan, pidempiaikaisella kompressiolla mahdollistetaan seuraavan vuorokauden aikainen tulehduksen hallinta.
Kotiin lähtiessä urheilijalla on vamma-alue kompressoitu joko elastisella teipillä tai siteellä. Kotona annettavaa tunnin välein tehtävää 15 minuutin jääkuuria ei ole enää tarvetta tehdä vaan annetaan elimistölle mahdollisuus tulehdustilan luomiseen. Vakavimmissa vammoissa kuten murtumissa jää voi auttaa nukkumaan sen hyvän kivun lievityksen vuoksi ja silloin suosittelen kylmän käyttöä!
Pitkäaikaisissa vammoissa, kuten nilkan nivelsidevammoissa en enää anna harjoitusten jälkeistä kylmähoitoa, kun vammasta on kulunut yli viikko. Akuutissa vaiheessa kylmähoito ja harjoittelu voivat auttaa pääsemään nopeammin liikkeelle, mutta akuutin vaiheen jälkeen kehon tulee antaa itse parantaa itseänsä ja harjoitusten kuormituksen säätely on nyt avainasemassa.
Kylmäaltaan käyttöä palautumismielessä suosittelen urheilijalle kilpailukaudella, jos se auttaa suorituksen jälkeen urheilijaa rentoutumaan, syömään ja nukkumaan paremmin.
Jos urheilija haluaa harjoituskaudella tavoitteellisesti hankkia esimerkiksi lihasmassaa, tällöin kyseenalaistan kylmäaltaan käytön ja mieluummin annan kehon palautua harjoituksesta ilman kylmähoitoa.
Lähteitä:
UKK-Instituutti: Peace & Love – Urheiluvammojen ensiapu ja hoito
https://ukkinstituutti.fi/aine…
Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE: https://bjsm.bmj.com/content/5…
Bleakley ym 2010. Effect of accelerated rehabilitation on function after ankle sprain: randomized controlled trial https://www.bmj.com/content/34…
Kirjoittaja:
Antti Ropo
Urheilufysioterapeutti (sert.) & Fysiikkavalmentaja
Sputnik Fysio
